Ahvenet

UKK- Usein Kysytyt Kysymykset

Keräilen tänne kursseillani useimmin kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin.

Varusteista

Sekalaista

Mitkä varusteet kannattaisi hankkia ensimmäiseksi?

Monille kursseille tultaessa oletetaan, että oppilaalla on niin sanotut perusvälineet hankittuna itselle. Perusvälineisiin perinteisesti lasketaan maski, snorkkeli sekä räpylät. Maskin ja snorkkelin hankkiminen heti on ihan hyvä juttu, vaikkei snorkkelillakaan ole välttämättä hirveästi käyttöä peruskurssin jälkeen. Snorkkelista vielä sen verran, että ei kannata ottaa tyhjennysventtiilillä eikä roiskesuojalla varustettua “hienoa” mallia. Paras snorkkeli on kumiputki, jonka voi tarvittaessa vaikka taittaa kuivapuvun taskuun.

En myöskään välttämättä lähtisi heti hankkimaan omia räpylöitä ennen kuin on päätetty millaisessa ympäristössä niillä tullaan sukeltamaan.

Jos nyt aloittasin ostamaan varusteita puhtaalta pöydältä, ostaisin varusteita seuraavassa järjestyksessä Suomessa sukeltamista varten. Etelässä homma menee hiukan eri tavalla.

Millaiset ovat hyvät räpylät?

Räpylöitä on hyvin monenlaisia: Avokantaa, umpikantaa, muoviräpylää, kumiräpylää, twinejä ja niin edelleen. Lisäksi niitä löytyy lähes kaikissa väreissä.

Suomessa kuivapuvulla sukellettaessa suosittelen lämpimästi esimerkiksi avokantaisia Scubapro Jetfin -kumiräpylöitä. Niitä voi myös mainiosti käyttää märkäpuvun kanssa käyttämällä erillisiä neopreenikenkiä. Kunnollisilla jäykillä kumiräpylöillä voit taitojesi karttuessa peruuttaa ja sukeltaminen on muutenkin niillä kaikin puolin miellyttävää.

Millainen on hyvä sukellustietokone?

Sukellustietokoneita on todella monenlaisia ja merkkisiä. Sukellustietokonetta hankittaessa pitää tehdä päätös haluaako ihan peruskoneen vai haluaako suoraan tietokoneen jolla pärjää pidemmällekin.

Halvoissa peruskoneissa ei ole turhia ominaisuuksia vaan ne on pääasiallisesti tarkoitettu kirkkaissa vesissä tehtäviin mataliin virkistyssukelluksiin. Paremmissa koneissa on yleensä taustavalaistu näyttö, parhaissa LED tai OLED näyttö, jossa tiedot ovat jatkuvasti näkyvillä kirkkailla kirjaimilla. Paremmat koneet tukevat tekniikkasukellusta useine eri kaasuineen ja trimix -seoksineen.

Peruskonetta ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota, että siitä löytyvät vähintään seuraavat ominaisuudet:

  • Taustavalo (jotta sitä voi käyttää myös pimeässä)
  • Nitrox -tuki (vähintään 21-40% seoksille)
  • Käytettävissä myös paksuilla kuivahanskoilla

Peruskoneesta hyvä esimerkki on esimerkiksi Suunnon Vyper (Ei Vyper Air, koska se on kalliimpi ja sisältää turhia ominaisuuksia kuten kompassin ja ilmaintegraation, olematta kuitenkaan käytännössä sen parempi). Vyperin saa esimerkiksi Deepstopista sopuhintaan eli noin 240 euroa. Suunnon halvinta Zoop konetta en voi suositella, koska se ei sisällä mittaritilaa eikä taustavaloa.

Kehittyneempää tekniikkasukelluskelpoista konetta ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota, että siitä löytyvät vähintään seuraavat ominaisuudet:

  • OLED/LED valaistu näyttö (jossa lukemat jatkuvasti näkyvillä ilman erillisen taustavalon käyttämistä)
  • Nitrox + trimix -tuki eli kaikki seokset, mukaan luettuna 100% happi ja kaikki happi/helium/typpi -seokset
  • Vähintään 3 ennalta-asetettua kaasua + ad hoc kaasu.
  • Käytettävissä myös paksuilla kuivahanskoilla

Kehittyneellä “tekniikkakoneella”, jossa on kirkas näyttö on mukavaa sukeltaa myös vaatimattomampia sukelluksia. Nämä koneet toimivat myös virkistyssukelluksessa oikein mainiosti. Hyviä koneita, joita uskallan itse suositella ovat Heinrichs Weikampin OSTC-koneet. Itsellläni ollut OSTC 2N jo kolme vuotta ja olen ollut siihen erittäin tyytyväinen. Olen kuullut positiivista myös Shearwaterin Petrelistä, joka on ominaisuuksiltaan varsin samanlainen kuin OSTC 2 -koneet

Myös Suunto on julkaissut uuden OLED näyttöisen tekniikkasukellukseenkin sopivan Suunto EON Steelin, josta minulla ei ole tällä hetkellä mitään omakohtaisia kokemuksia. Näin ollen en uskalla sanoa siitä juuta enkä jaata.

Markkinoilla on myös ns. bottom timereita, jotka mittaavat ainoastaan altistusaikaa ja syvyyttä (sekä keskisyvyyksiä). Näissä ei ole käytössä dekompressioalgoritmia, joten jäljellä olevan suoranousuajan näyttö puuttuu kokonaan. Tästä syystä en niitä ainakaan aloittelijalle suosittelisi.

Miksi kuivapuku? Millainen on hyvä kuivapuku?

Suomessa kannattaa sukeltaa lähes poikkeuksetta kuivapuvulla. Märkäpuvun järkevä käyttöaika on Suomessa yleensä kesä-elokuussa. Lopun aikaa vuodesta on käytännössä liian kylmä tai ainakin epämukavaa sukeltaa märkäpuvulla. Kuivapuku mahdollistaa ympärivuotisen sukeltamisen. Kuivapuvulla voit halutessasi sukeltaa vaikka jäiden alla.

Kuivapukutyypejä ovat mm. trilaminaattipuvut, neopreenipuvut ja kumipuvut. Itse olen sukeltanut trilaminaatti- sekä neopreenikuivapuvuilla. Kaikki omat kuivapukuni ovat trilaminaattipukuja. Olen itse ollut varsin tyytyväinen kolmeen omistamaani Ursuitin pukuun.

Kuivapuvun alle tarvitaan lisäksi paksu aluspuku joka on itse asiassa se eristävä osa. Trilaminaatin kanssa tarvitaan aina hyvin paksu aluspuku. Neopreenin kanssa riittää hieman ohuempikin, koska neopreeni eristää itsessään jo melko paljon. Myös aluspukuja on monilta valmistajilta. Itselläni on yksi Ursuitin aluspuku sekä kaksi Weezle Extreme Plussaa. Pidän enemmän Weezlestä kuin Ursuitin aluspuvusta, koska Weezle on lämpimämpi.

Millaista laitepakettia suosittelet?

Laitepaketti voidaan koota joko takkiliivin (BCD jacket) tai selkälevyn ympärille. Takkiliivi on monen mielestä helppo ja miellyttävä väline. Niin se onkin ja nykyaikaisella takkiliivillä, jossa ilmatila sijaitsee selkäpuolella ja jossa on selänpuolella trimmipainotaskut, on ihan miellyttävä sukeltaa ja sillä pystyy sukeltamaan melko helposti hyvässä horisontaalisessa sukellusasennossa pöllyttämättä pohjaa.

Itse sukellan pääosin ns. hogarthialaisella laitekonfiguraatiolla, johon kuuluu terässelkälevy, hihnasto, wingi, tuplasäiliöt ja tuplaregulaattorit ja jossa pääannostin on pitkän letkun päässä. Mielestäni tämän konfiguraation edut ovat:

  • Pidetään tarvittavan turhan painon määrä minimissään. Takkiliivin kanssa tarvitaan enemmän painoja kompensoimaan takkiliivin pehmusteita ja muutenkin suurempaa tilavuutta. Osa painosta on automaattisesti selän puolella kauempana vyötäröstä, koska käytetään selkälevyä joka painaa itsessään noin 3kg. Tämä parantaa sukellusasentoa.
  • Käytetään pitkää letkua – Helpottaa kaasun jakamista. Vara-annostin löytyy aina helposti leuan alta.
  • Valaisimen akkupaketti saadaan helposti kiinni hihnastoon vyön kohdalle
  • Voidaan käyttää joko yksittäisen säiliön (sinkku) tai tuplasäiliöiden kanssa.
  • Tuplasäiliöillä ja regulaattoreilla varustettuna järjestelmä on kaasunsaannin näkökulmasta täysin kahdennettu.

Jos ostaisin tällä hetkellä kokonaisen laitepaketin, tilaisin sen todennäköisesti Saksasta Deepstopista. Deepstopilla on aina tarjouksessa hyviä sinkku- sekä tuplapaketteja, jotka sisältävät kaikki mitä tarvitaan eli säiliöt, wingin, selkälevyn, hihnaston sekä regulaattorin tai tuplaregulaattorit.

Deepstopilta voi pyytää yli 1000 euron tilauksista tarjousta. Yleensä esim. postikulut voi saada Suomeen asti ilmaiseksi, mikä on iso etu puhuttaessa raskaasta paketista.

Selkälevyt – Selkälevyjä löytyy monen merkkisiä. Periaate on niissä kuitenkin kaikissa sama. Selkälevyyn kiinnitetään hihnasto, wingi ja säiliö(t). Suurin ero selkälevyissä löytyy viimeistelyn tasossa. Parhaissa levyissä on kaikki kulmat ja osat pyöristetty huolellisesti, joten ne eivät pääse repimään kallista kuivapukua. Itselläni on sekä Dir Zonen että Agirin levyjä, joista jälkimmäiset ovat huomattavasti laadukkaammin tehtyjä. Sukellusseurassani monella on myös Halcyonin levyjä, jotka ovat erittäin laadukkaan ja viimeistellyn oloisia. Selkälevyn lisäksi tarvitaan hihnasto, joka tulee yleensä levyn mukana.

Säiliöt – Selkälevyn lisäksi täytyy hankkia joko tuplasäiliöt eli tuplat tai yksittäinen säiliö eli sinkku. Säiliöitä on monenlaisia. Tuplista suosittelen 232 barisia 2 x 12 litraisia eli D12/232 säiliöitä tai lähes vastaavalla nosteella ja painopisteellä varustettuja D8,5/232 säiliöitä. Nämä säiliöt voit käytännössä vaihtaa suoraan päittäin tekemättä settiisi mitään muita muutoksia. Älä hanki 300 barisia tuplia, koska ne ovat lähes järjestään liian painavia vedessä.

Jos päädyt sinkkusäiliöön, niin järkeviä kokoja ovat mm. 10/300, 12/232 ja jos olet yli 190cm pitkä niin voit myös harkita 12/300 säiliötä, joka tosin on täynnä ollessaan vedessä hirvittävän negatiivinen (9kg). Tämä täytyy huomioida painotusta suunnitellessa. 300 barin säiliöissä on yhtenä haittapuolinena, että niihin on hankala saada 300 barin nitrox-täyttöjä. 232 barisiin nitrox-täytöt on sen sijaan helppo tehdä.

Säiliöistä löydät hyvin lisätietoa mm. Sukellusluolan sivuilta. Sukellusluola on muutenkin hyvä ja luotettava kauppa, johon kannattaa tutustua.

Wingit – Selkälevyn ja säiliöiden väliin laitetaan BCD-wingi, joka toimii pääasiallisena nosteenhallintavälineenä (BCD = Buoyancy Control Device tai BC = Buoyancy Compensator). Wingejä on myös monen merkkisiä. Itselläni on sekä Dir Zonen että Agirin sinkku- sekä tuplawingejä. Näistä parempina pidän Agirin tuotoksia. Näkemäni Halcyonit ovat myös olleet varsin pätevän oloisia. Jos valitsit tuplasäiliöt tarvitset myös tuplia varten tehdyn wingin. Sinkulla käytetään sinkkuwingiä ja sinkkuadapteria, johon säiliö kiinnitetään pannoilla. Wingin ei tule olla liian iso eikä pieni. 12 litraisten D12/232 tuplien kanssa wingin hyvä koko on noin 20 litraa, jolla saadaan aikaiseksi 20 kilon noste vedessä. Sinkkuwingin täytyisi pystyä tuottamaan noin 17 kilon noste. Liian isoa wingiä ei kannata käyttää sillä se tuottaa tyhjänäkin paljon turhaa lisänostetta, joka taas aiheuttaa tarpeen kantaa lisälyijyä, mikä ei ole järkevää. Lisäksi liian isossa wingissä kaasu liikkuu hallitsemattomammin ympäriinsä verrattuna oikein mitoitettuun. Wingejä on kahta päätyyppiä eli rinkula eli donitsi (ring wing) ja hevosenkenkä (horseshoe). Mielestäni ring wingiä on helpompi dumpata, kun ilma pääsee helpommin kulkemaan takadumppiventtiilille. Siksi suosittelenkin ensisijaisesti ring mallisen wingin hankkimista.

Regulaattorit – Jos olet päätynyt sinkkusetin rakentamiseen tarvitset sinkkuregulaattorisetin eli 1 kappaleen ensimmäisen vaiheen alentaja (1st stage), joka tulee kiinni säiliöön, 2 kappaletta annostimia (2nd stage) eli pääannostimen sekä vara-annostimen. Lisäksi settiin tarvitaan painemittari sekä wingin ja kuivapuvun täyttöletkut. Sinkkusetti voidaan rakentaa perinteisellä pääannostin (primary) ja vara-annostin (backup) konfiguraatiolla, jolloin kaasua jaetaan vara-annostimella (octo/octopus), joka on noin 1 metrin pituisessa letkussa. Perinteisen setin sijaan voidaan käyttää pitkäletkukonfiguraatiota (long hose), jossa pääannostin on yleensä kiinni joko 150cm tai 210cm letkussa ja reititetään kainalon tai vyöllä riippuvan valon akkukanisterin takaa. Tässä tapauksessa vara-annostin roikkuu valmiina kuminauhassa kaulan ympärillä. Pitkäletkua käytettäessä kaasua jaetaan pitkäletkuisella pääannostimella (primary) jolloin itse käytetään kaulalta löytyvää vara-annostinta (backup).

Jos olet päätynyt tuplasettiin, niin tällöin käytetään aina kahta ensimmäisen vaiheen alentajaa (1st stage) ja kahta annostinta (2nd stage). Yleisesti ottaen tuplien kanssa suositaan myös aina pitkäletkukonfiguraatiota. Omilla sukelluksillani käytän mieluiten pitkäletkua sekä sinkku- että tuplasettien kanssa. Suosittelen tätä myös aloitteleville sukeltajille kaasunjaon helppouden vuoksi.

Regulaattorimerkeistä sen verran, että itselläni on ainostaan Apeksin regulaattoreita ja täytyy sanoa, että olen ollut niihin erittäin tyytyväinen. Suomessa Apeksille on selvästi helpointa löytää huoltopaikka. Tämä on oleellinen asia, sillä regulaattoreiden säännöllinen huolto on tärkeää ja sitä ei tule laiminlyödä. Apeksit toimivat myös mainiosti kylmässä vedessä ja itselläni ei ole tullut jäätymisongelmia vastaan. Apeksin 1 vaiheista suosittelen DS4-alentajaa, joka on varmatoiminen, edullinen malli ja joka käy tuplien tai sinkun kanssa. Tuplia käytettäessä voidaan käyttää myös 5-porttisessa konfiguraatiossa olevia DST-alentajia, jolloin letkut saadaan parhaimpaan mahdolliseen reititykseen. DST:n käyttö on ehkä jo hifistelyä, mutta on siinä kuitenkin ihan järkevä syy taustalla. Itselläni on TEK3 alentajat, mutta jos nyt ostaisin uudet, niin en sellaisia hankkisi. Ne ovat kalliimmat kuin DS4:set tai DST:t ja letkujen reititys on silti hyvin kaukana optimaalisesta.

Apeksin annostajista suosittelen XTX50:stä, jossa on kaikki tarvittavat ominaisuudet olematta kuitenkaan erityisen kallis. Apeksin mallimerkinnät ovat hieman harhaanjohtavia, koska esim. XTX200 on aivan sama annostin kuin XTX50 vaikkakin se maksaa enemmän.

Millainen on hyvä valaisin?

Valaisimia on kahta päätyyppiä eli käsivalaisimia sekä ns. kannuvaloja, joissa on erillinen valopää ja vyölle kiinnitettävä akkupaketti. Jos olet hankkimassa ensimmäistä valaisinta, etkä halua heti ostaa kannuvaloa, suosittelen tällöin varavaloksi kelpaavan käsivalaisimen hankkimista. Jos myöhemmin päätät hankkia tehokkaan kannuvalon päävalaisimeksi, voit jättää käsivalaisimen hihnastoon koiranhakasella kiinnitettäväksi varavaloksi. Hyviä varavaloja tekevät esimerkiksi Heser, Light Monkey, Agir tai Halcyon.

Kannuvaloja on todella monen merkkisiä. Suurimmat erot kannuvaloissa ovat niiden akkupakettien koossa ja käytetäänkö LED- vai kaasupurkausvalopäätä (HID). Kaasupurkausvalopäät alkavat olla hyvinkin old school kamaa ja suosittelenkin LED-valoa. LED:it ovat pienikokoisia, pitkäikäisiä, kestävät paremmin tärähdyksiä sekä kuluttavat vähemmin sähköä. Valon kannattaa olla mahdollisimman tiukkakeilainen, jolloin sillä on helppo kommunikoida eikä hajavalo heijastele takaisin vedessä olevista partikkeleista. Yksi mahdollisuus on hankkia säädettävällä keilalla varustettu valo. Myös LED-valoja saa nykyisin säädettävällä valokeilalla.

Käytän itse suomalaisen Northern Light Scuban (NLS) erittäin tiukkakeilaista ja tehokasta NLS 40w LED Super Spot -kannuvaloa. Suomessa valmistetaan myös muitakin kannuvaloja, joten on vara valita jopa kotimaisista. Hyviä kannuvaloja saa myös suurilta sukellusvälinevalmistajilta kuten Halcyonilta tai vaikkapa Light Monkeyltä.

Miten lasketaan oikea painotus?

Optimaalista painotusta laskettaessa tulee pyrkiä puku ja wingi tyhjänä neutraaliin nosteeseen sukelluksen lopussa säiliöt noin 50 barissa. Yli- ja alipainottamista tulee välttää. Ylipainottaminen huonontaa sukellusasentoa ja vie mahdollisuuden painottomuuden tunteeseen ja hyvään leijuntaan. Ylipainottaminen on erityisen vaarallista, jos esimerkiksi kuivapuku tai BCD väline rikkoutuu. Tällöin pahimmassa tapauksessa se johtaa pohjaan vajoamiseen vailla mahdollisuutta tehdä hallittu nousu pinnalle. Alipainottaminen on taas vaarallista, koska tällöin on nousun aikana vaikeaa tai jopa mahdotonta tehdä turvapysähdystä 5 metrissä.

Esimerkki 1: 100 kiloinen kokenut sukeltaja, jolla tuplasetti, pukukaasusäiliö ja painava kannuvalo, Weezle Extreme Plus -aluspuku

 VarustePaino
Vedessä
-Trilaminaattikuivapuku sekä Weezle Extreme Plus aluspuku 10% * 100kg + 6kg-16kg
+Selkälevy 3mm, hihnastot, soljet, lenkit sekä tuplawing 20l3kg
+D12/232 tuplat, joissa 50 bar ilmaa jäljellä6kg
+Tuplaregulaattorit1,5kg
+1l teräspukukaasusäiliö + alentaja (sis. paineilmaa)1kg
+Painava kannuvalo1,5kg
+3kg V-paino (lyijy)3kg
Yhteensä
0kg

Esimerkki 2: 70 kiloinen kokenut sukeltaja, jolla sinkkusetti, Weezle Extreme Plus -aluspuku

 VarustePaino
Vedessä
-Trilaminaattikuivapuku sekä Weezle Extreme Plus aluspuku 10% * 70kg + 6kg -13kg
+ Selkälevy 3mm, hihnastot, soljet, lenkit sekä sinkkuwing 17l3kg
+12/232 sinkkusäiliö, joissa 50 bar ilmaa jäljellä2kg
+Regulaattori1kg
+Painotaskut 2 + 2kg lyijyä4kg
+P-paino tai trimmipainot säiliöpannassa3kg
Yhteensä
0kg

Molemmat yllä olevat painotukset tuottaisivat neutraalin nosteen sukelluksen lopussa ja tekisivät sukelluksesta kaikin puolin nautittavan! 🙂

Tarvitaanko sukeltamisessa vakuutusta, kannattaako ottaa vakuutus, mitä vakuutusta suosittelet?

Kotimaassa sukellettaessa sukellusvakuutus ei ole käytännössä pakollinen. Suosittelen silti sukellusvakuutuksen ottamista myös kotimaissa tehtyjen sukellusten varalle.

Ulkomailla sukellettaessa sukelluskeskus useimmiten vaatii vakuutuksen olemassaolon ennen kuin sinut päästetään heidän kanssaan veteen.

Suosittelen Divers Alert Networkin jäsenyyttä ja vakuutuksen ottamista heidän kauttaan.

Jos sinulla ei vielä ole sukellusvakuutusta niin tästä linkistä pystyt liittymään DANin jäseneksi ja saamaan kattavan vakuutuksen.

Olen käynyt “kaikki” PADIn kurssit – Mitä seuraavaksi?

Jos PADIn kurssit jo kyllästyttävät tai haluat edetä kohti teknisempää sukeltamista hyvä vaihtoehto on osallistua esimerkiksi Global Underwater Explorersin Fundamentals -kurssille, josta saa hyviä taitoja tekniikkasukellusta silmällä pitäen. Olen itsekin käynyt sen ja pidin siitä kurssista kovasti.

Turussa toimii GUE kouluttaja Fabrizio “Brixio” Tosoni, jolta kannattaa kysellä lisää GUE:n kursseista.

Suomessa toimii lisäksi useita IANTD:n ja TDI:n tekniikkasukelluskouluttajia, mutta en osaa lähteä sen kummemmin ketään heistä suosittelemaan.